Lapsiryhmien välisten siirtymien suunnittelu varhaiskasvatuksessa ja osana päiväkodin arkea

Kevät tuo mukanaan päiväkoteihin tulevan toimintakauden suunnittelun, pohdinnat sekä kysymykset tulevan syksyn ryhmistä, uusista aloittajista sekä päiväkodissa lopettavista, ja päiväkodissa jatkavien lasten ja aikuisten sijoittumisesta. Joskus kuulee tätä työtä kutsuttavan leikillisesti ihmispalapeliksi, jota post it -lapuin toimistojen uumenissa yhdessä kootaan. Palapelin kokoamista säestävät keskustelut ryhmistä, lasten ja perheiden tarpeista ja toiveista, ryhmäkoosta ja suhdeluvuista, päiväkodin tehokkaasta täytöstä ja käytöstä, henkilöstön tilanteista, toiveista ja saatavuudesta. Rakentuvasta palapelistä muodostuu kartta päiväkodin seuraavaan toimintakauteen.  

Tämän palapelin kokoamisen myötä jotkut lapset jatkavat saman nimisessä ryhmässä kuin ennenkin ja jotkut lapset osoitetaan siirtymään toiseen ryhmään. Usein siirtymistä keskusteltaessa huomio kiinnittyy niihin, jotka osoitetaan siirtymään toiseen ryhmään, mutta lasten näkökulmasta tarkasteltuna varhaiskasvatuksen arki ja sosiaaliset suhteet järjestyvät uudelleen enemmän tai vähemmän molemmissa tapauksissa. Yksiköiden vaihtelevat ryhmärakenteet ja se, miten eri ryhmät käytännössä toimivat päiväkodin arjessa ja erilaisissa tiloissa vaikuttavat siihen, millaisia muutoksia nämä lapsille ovat. Varhaiskasvatuksessa siirtymiä voi kuitenkin tapahtua missä tahansa vaiheessa toimintakautta. Päiväkotien, joskus nopeallakin aikataululla aloittaville, uusille tulijoille voidaan joutua tekemään tilaa järjestelemällä jo päiväkodissa olevia lapsia uudelleen tai muuttamaan ryhmärakennetta isomminkin.  

Kaikki tämä tekee varhaiskasvatuksen siirtymistä erilaisia kuin siirtymät koulun puolella. Varhaiskasvatuksen ryhmiä ja perusopetuksen luokkia ei voi rinnastaa eikä koulusiirtymätutkimusta suoraan soveltaa varhaiskasvatuksen siirtymiin. Erityisesti varhaiskasvatusvuosien siirtymien tunnistamisessa tarvitaan monitehosilmälaseja. Tunnistamisen yksi teho ja taso on rakenteellinen, joka Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) tavoin erottaa siirtymät ryhmästä ja toimipaikasta toiseen, mutta lisäksi tarvitaan tehoa, joka tarkentaa lasten varhaiskasvatusarkeen ja sen suhteiden muutoksiin. Näillä moniteholaseilla siirtymä näyttäytyy monitasoisena muutosprosessina, joka ei liity pelkästään etenemiseen ryhmä- tai vuosiluokkajärjestyksessä tai liikkeeseen yksiköiden välillä.  

Koska päiväkotien siirtymät ovat niin erilaisia kunkin yksikön ominaispiirteistä johtuen, on tärkeää pohtia, millaisia siirtymät ovat meidän päiväkodissamme, mitä ajattelemme siirtymistä ja miksi päiväkotimme siirtymät ovat sellaisia kuin ovat. Siirtymiä ei pidä yrittää häivyttää tai lakaista maton alle. Siirtymä-kissa on ennemmin nostettava pöydälle, jotta siirtymäpedagogiikkaa voidaan kehittää ja että siirtymiä on mahdollista käyttää osana pedagogiikkaa. Avoin keskustelu siirtymistä on myös tärkeä osa perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Hankkeemme aineistosta tehdyn gradun tulosten mukaan vanhempien rooli jää kuitenkin usein passiiviseksi tiedon vastaanottajaksi.

POHDITTAVAA KASVATTAJILLE JA HUOLTAJILLE:

Millaisia ajatuksia teille hyvät lukijamme herää? Muistatko sinä, kun vaihdoit ryhmää tai päiväkotia tai oliko varhaiskasvatuspolullasi jokin muu iso muutos, jonka vieläkin voit palauttaa mieleesi? Keskustelu jatkuu ainakin väitöskirjassani, jonka ensimmäinen artikkeli on kohta valmis. Artikkelissa tarkastelen lähemmin nimenomaan, millaisista muutoksista lasten varhaiskasvatusvuosien siirtymät rakentuvat. Pysy kuulolla!  


💛 Kaisa

 

Lähteet 

Cryer, D., Hurwitz, S. & Wolery, M. 2000. Continuity of Caregiver for Infants and Toddlers in Center-Based Child Care: Report on a Survey of Center Practices. Early Childhood Research Quarterly, 15, 497–514.  

Garpelin, A., Kallberg, P., Ekström, K. & Sandberg, G. 2010. How to organise transitions between units in preschool. Does it matter? International Journal of Transitions in Childhood, 4, 4–12.  

Jindal-Snape, D. 2010. Setting the Scene: Educational Transitions and Moving Stories. Teoksessa D. Jindal.Snape (toim.) Educational Transitions. Moving Stories from Around the World. Routledge. 1–8.  

Leskinen, S. 2022. " aattelin koko aika, että ne kertoo sitten kun se tulee se siirtymä”: vanhempien kokemuksia kasvatusyhteistyöstä lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen päiväkodin sisällä. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79783. 

Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. 2010. A horizontal approach to school transitions: a lesson learned from Finnish 15-year-olds. Cambridge Journal of Education. 40 (3). 229–245. DOI: 10.1080/0305764X.2010.506145  

Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. 2013. Horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät päiväkodin ja koulun rajapinnalla. Teoksessa K. Karila, L. Lipponen & K. Pyhältö (toim.) Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla. Raportit ja selvitykset 2013:7. Opetushallitus. ISBN 978-952-13-5698-8 (pdf). 6–16. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022

Kommentit