Vieraskynä: Tunteiden vuoristoradassa päiväkodin lähtöruudulla: Tunnistetut tunteet päiväkodin aloituksessa

Tunteiden vuoristoradassa päiväkodin lähtöruudulla: Tunnistetut tunteet päiväkodin aloituksessa 

Tämänkertaisen blogitektsin aiheena on lasten sekä perheiden  tunteet päiväkodin aloituksessa. Jokaisen perheen prosessi varhaiskasvatukseen siirtyessä alkaa yksilöllisesti: toiset saattavat esimerkiksi aloittaa varhaiskasvatuksessa alle yhden vuoden iässä, kun taas toiset saattavat tulla päiväkotiin 6-vuotiaina velvoittavan esiopetuksen alkaessa. Vaikka perheiden taustat ja aloituksen ajankohta vaihtelevat, voidaan muutosta kodista varharhaiskasvatukseen pitää lähtökohtaisesti isona elämäntapahtumana lapselle sekä perheille (Lucas Revilla ym. 2022).  

Laadukas varhaiskasvatus ja sen myönteiset vaikutukset lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen ovat tunnistettu jo pitkään. Varhaiskasvatukseen siirtyminen voi parhaimmillaaan mahdollistaa ja tukea laaja-alaisesti lapsen kehitystä, kasvua ja oppimista,  jonka seurauksena perhe sekä lapset saavat yhteisesti jaettuja, myönteisiä onnistumisen kokemuksia (Vogler ym. 2008). Nämä kokemukset ja onnistumiset voivat kantaa myös tuleviin siirtymiin sekä tuottaa hyvän alun oppimisen polulle (Brooker 2008; O’Connor 2013; Rutanen & Hännikäinen 2019). Mahdollisuuksien lisäksi aloitus voi kuitenkin myös haastaa ja lisätä hetkellisesti lapsen stressiä sekä muita kieleisiä tunteita, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös muiden perheenjäsenten tunteisiin (White ym. 2020). Siirtymät saattavat tuottaa monia erilaisia tunteita lapsille ja perheille, joita haluan tässä tekstissä seuraavaksi nostaa esille. Lopuksi pohdin, miten näihin tunteisiin voi valmistautua ja vastata laadukkaan ja onnistuneen päiväkodin aloituksen takaamiseksi. 

    Kuvituskuva: Heidi Löytynoja

Pienten lasten päiväkodin aloitus ja siihen liittyvät kielteiset tunnekokemukset 

Erityisesti pienillä lapsilla erokokemus liitetään usein osaksi päiväkodin aloitusta, sillä pienen lapsen vielä kehittyvät kognitiiviset taidot saattavat haastaa lasta monin tavoin uuden toimintaympäristön tuomien muutosten edessä (Nystad ym. 2021; Schore & Schore 2008).  Muutokset liittyvät päiväkodin arjessa esimerkiksi erilaiseen päivärytmiin kodin ja päiväkodin välillä, eroihin kulttuuriisissa toimintatavoissa sekä ihmissuhteiden määrän äkilliseen kasvuun. Mikäli lapsi ei saa kokemusta ymmärretyksi tulemisesta esimerkiksi puutteellisten kielellisten resurssien vuoksi, saattaa tämä usein aiheuttaa lapsessa turhautumista, mikä heijastuu kielteisesti myös päiväkodin arjen rakentumiseen (Rutanen & Hännikäinen 2019, 103). 

Eroahdistus ja kielteiset tunteet voivat näkyä lapsella päiväkodin aloituksessa esmerkiksi: 

• Itkuisuutena 
• Haluttomuutena leikkiä tai syödä 
• Läheisyyden kaipuuna (usein yhteen aikuiseen) 

Päiväkodin aloittaminen voi olla myös stressaavaa vanhemmille ja huoltajille. Aikuiset saattavat pohtia siirtymän eri vaiheita hyvinkin kriittisesti (White ym. 2020). Esimerkiksi äidit voivat tuntea syyllisyyttä ja siihen kiinnittyviä melankolisia tunnekokemuksia siirtyessä äityslomalta työelämään, jolloin myös lapsen on usein aloitettava päivähoito (Dalli 2007). Nämä tuntemukset ovat yhteydessä laajasti yhteiskunnan rakenteisiin sekä niiden tuottamiin käsityksiin esimerkiksi vanhemmuudesta ja lapsuudesta.  Vanhemmissa huolta voi aiheuttaa myös se, etteivät he voi vaikuttaa itse päiväkodin sääntöihin tai he pelkäävät, ettei lasta kohdella samalla tavalla kuin kotona (Andenæs 2011). Huoli ei niinkään kohdistu kasvattajien ammattitaitoon, vaan siihen etteivät töistä käsin pysty vaikuttamaan lapsen olotilaan. Vanhempien huolet ja kielteiset tunteet liittyvät päiväkodin aloituksessa erityisesti:

• Lapseen kohdistuvat huolet esimerkiksi siihen, miten lapsi sopeutuu lapsiryhmään 
• Töihinpaluun ja arjen uusiin rutiineihin sekä aikatauluihin liittyvät huolet 

Kuvituskuva: Jasemin Can

Myönteiset kokemukset ja onnistumiset päiväkodin aloituksessa 

Lapsen näkökulmasta keskeisintä on päiväkodin tarjoamat mahdollisuudet lämpimiin ihmissuhteisiin erityisesti kasvattajan ja lapsen välillä. Oman, tulevan “tutun” aikuisen kohtaaminen onkin tärkeää jo ensimmäisten päiväkotipäivien aikana (Nystad ym. 2021). Läheinen suhde kasvattajaan auttaa lasta käsittelemään vaikeitakin ja haastavia tunteita turvallisen aikuisen kanssa (Schore & Schore 2008). Lisäksi päiväkoti tarjoaa lapselle keskeisen tilan vertaissuhteiden luomiselle. Vertaissuhteet voivat parhaimmillaan edistää monia kehityksen eri osa-alueita mutta ennen kaikkea ne tuottavat myönteisiä, yhteisesti jaettuja myönteisiä kokemuksia ja tunteita lapselle. Vertaissuhteiden luominen uudessa toimintaympäristössä auttaa myös lieventämään stressitekijöitä ja voidaan näin ollen nädä tukevan lapsen toimintaa päiväkodissa (Recchia & Dvorakova 2012). Kasvattajan keskeisenä tehtävänä on edistää ystävyyssuhteiden sekä yhteisten leikkien luomista, joka on lapselle tuttu tapa tutustua uuteen tilaan ja sen toimintamenetelmiin. Lasten keskinäinen leikki opettaa lapsia tunnistamaan tunteita ja sitä kautta tukee edelleen vertaissuhteiden ja yhteisen toiminnan muodostumista (Ridgway ym. 2016). 

Vaikka päiväkodin aloituksessa saatetaan usein korostaa kuormittavia tunteita ja jännitystä, voi perhe myös kokea huojennusta, iloa sekä ylpeyttä siitä, että lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa (White ym. 2020). Iloa ja huojennusta saattavat tuottaa esimerkiksi lapsen onnistumisen kokemukset uudessa ympäristössä sekä uudet vertaissuhteet (Andenæs 2011). Päiväkodin arjessa toimiminen kasvattaa myös usein kiihtyvällä tahdilla lapsen sanavarastoa ja kielellisiä taitoja, mitä pidetään usein iloisena tapahtumana perheissä. Laajentunut sanavarasto tukee myös parhaimmillaan lapsen osallistumista ja osallisuutta päiväkodin aloituksessa mutta myöhemminkin sen arjessa (Rutanen & Hännikäinen 2019, 103).

Miten tukea lapsen tunnekokemuksia ensimmäisinä päivinä päiväkodissa 

Olen koonnut edellisten tekstikappaleiden yhteenvetona muutamia yleisiä vinkkejä vanhemmille, joiden avulla lapsen tunnekokemuksia päiväkodin aloituksessa voi tukea ja edistää. Näitä ovat muun muassa: 

1. Tue lapsen luottamussuhteen rakentumisessa kasvattajien kanssa. Kerro avoimesti huolistasi: avoin keskusteluilmapiiri tukee päiväkodin ja kodin välistä kasvatussuhdetta. 
2. Tarkastele ja tutustu myös omiin tunteisiisi ja siihen, miten nämä tunteet heijastuvat puheessasi ja toiminnassasi päiväkodin aloitukseen 
3. Tue lastasi päiväkodin aloituksesssa sanallisesti ja toiminnan kautta: usko lapsen onnistumiseen, kehu lasta onnistuneista päivistä ja sanoita lapsen tunteita. Vahvista positiivisia tunteita huomioimalla tilanteita ja tapahtumia aloituksesta. 

Lopuksi

Vanhemmilla on suuri rooli lapsen siirtymässä päiväkotiin. Lapsen ensimmäinen päivä  ja koetut tunteet päiväkodissa ovat välillisesti myös yhteydessä vanhempien tunteisiin sekä tapoihin osoittaa näitä tunteita lapselle. Vanhempien oman tunnetilan tunnistaminen ja säätely voivat tällöin tukea positiivisesti lapsen ja huoltajan välistä vuorovaikutusta, mikä edistää edelleen päiväkodin aloitusta (Nystad ym. 2021.) Vanhempien rooli lapsen siirtyessä päiväkotiin on ennen kaikkea monitasoinen. Vastaavasti kasvattajien ja vanhempien välinen luottamussuhde vaikuttaa suoraan myös vanhempien tunteisiin ja tätä kautta taas välillisesti lasten siirtymiseen kodista päiväkotiin. (Andenæs 2011.) 

Päiväkodin aloitus voi parhaimmillaan tuottaa vaikeiden tunteiden lisäksi myös onnistumisia ja myönteisiä kokemuksia koko perheelle. Erityisesti vielä puhumattomien pienten lapsen kohdalla vanhemmilta saatu tieto lapsen kasvusta, yksilöllisistä tarpeista sekä mielenkiinnonkohteista voivat tukea onnistunutta päiväkodin aloitusta. Ymmärtämällä lasta kokonaisvaltaisesti suhteessa päiväkodin aloitukseen kasvattajan on mahdollista tukea lasten laajaakin tunteiden kirjoa sekä rakentaa tällä tavoin turvallisuutta tuottavaa suhdetta lapseen (Kaskela & Kekkonen 2006). Lisäksi onnistunut vuorovaikutus lapsen ja kasvattajan välillä edistävät myös suoraan kasvattajien ja perheiden välistä yhteistyötä ja yhteistyön laatua. 

 

Lähteet: 

1. Andenes, A. (2011). Chains of vare: Organising the everyday life of young children attending day care.  N 
   
2. Brooker, L. 2008. Supporting Transitions in the Early Years: Supporting Early Learning. Maidenhead: McGraw-Hill Education. 
3. Dalli, C. (2007). Constructing identities: Being a “Mother” and being a “Teacher” during the experience of starting childcare, European Early Childhood Education Research Journal, 10:2, 85–101. https://doi.org/10.1080/13502930285208971  
   
4. Kaskela, M. & Kekkonen, M. (2006). Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta -Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.  
   
5. Lucas Revilla, Y., Rutanen, N., Harju, K. Sevon, E. & Raittila, R. (2022). Relational approach to infant–teacher lap interactions during the transition from home to early childhood education and care. 
   
6. Marwick, H., White, E. J., Rutanen, N., Souza Amorim, K., Herold, LKM., & Karagiannidou, E. (Accepted/In press). Expectations and emotions concerning infant transitions to ECEC: international dialogues with parents and teachers. European Early Childhood Education Research Journal, 28(3). 
   
7. Nystad, K. Drugli, M, B. Lydersen, S., Lekhal, R., & Buøen, E. S. (2021). Toddlers’ stress during transition to childcare. European Early Childhood Education Research Journal. Vol. 29, no. 2, 157–182. https://doi.org/10.1080/1350293X.2021.1895269. 
   
8. O’Connor, A. (2013). Understanding Transitions in the Early Years: Supporting Change Through Attachment and Resilience. London: Routledge 
   
9. Recchia, L. S. & Dvorakova, K. (2012). How Three Young Toddlers Transition From an Infant to a Toddler Child Care Classroom: Exploring the Influence of Peer Relationships, Teacher Expectations, and Changing Social Contexts, Early Education & Development, 23:2, 181–201. https://doi.org/10.1080/10409289.2012.630824 .  
   
10. Ridgwey, A., Li, L. & Quiñoes, G. (2016). Transitory moments in infant/toddler play: Agentic imagination. International Research in Early Childhood Education. 91 Vol. 7, No. 2. 
    
11. Rutanen, N. & Hännikäinen, M. (2019). Finland: Becoming and the Youngest Children at Home and in ECEC.   
    
12. Schore, J., and A. Schore. 2008. “Modern Attachment Theory: The Central Role of Affect Regulation in Development and Treatment.” Clinical Social Work Journal 36 (1): 9–20. doi:10.1007/s10615-007-0111-7. 
    
13. Vogler, P., Crivello, G. and Woodhead, M. (2008). Early childhood transitions research: A review of concepts, theory, and practice. Working Paper No. 48. The Hague, The Netherlands: Bernard van Leer Foundation. 
    
14. White, J., Rutanen, N., Marwick, H. Amorim, K., Karagiannidou, E. & L.K.M. Herold. (2020). Expectations and emotions concerning infant transitions to ECEC: International dialogues with parents and teachers. European Early Childhood Education Research Journal 28(3).
15. https://doi.org/10.1080/1350293X.2020.1755495