Tutkijoiden puheenvuoro: siirtymien tärkeys ja merkitys varhaiskasvatuksessa

Päiväkodin aloitus, siirtymät lapsiryhmien ja päiväkotien välillä sekä siirtymä esiopetukseen ovat lapsen ensimmäisiä koulutuksellisia siirtymiä. Varhaiskasvatuksen aikaiset siirtymät ovat jääneet pitkälti koulusiirtymätutkimuksen varjoon. Tämän seurauksena meillä ei ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen aikaiset siirtymät ovat yhteydessä lapsen kasvuun, hyvinvointiin ja oppimiseen. Suomessa ei myöskään ole konkreettisia pedagogisia, kansallisen tason välineitä siihen, miten siirtymiä tulisi suuunnitella, toteuttaa sekä arvioida (vrt. Uuden-Seelannin tilanteeseen). Tästäkin huolimatta siirtymien todetaan olevan tärkeitä ja niiden lapsilähtöistä suunnittelua ja toteutusta painotetaan varhaikasvatuksen henkilökuntaa velvoittavissa opetussuunnitelmissa:

"Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät ovat mahdollisimman sujuvia."

            (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 20, mukaillen)

"Siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, lapsiryhmien ja päiväkotien välillä sekä esiopetukseen ja kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään."

            (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 25, mukaillen)

Opetussuunnitelmien lisäksi jokainen lapsiperhearkea rakentava aikuinen ja lapsi voi tunnistaa, kuinka siirtymät ovat tärkeitä ja odotettuja arjen kaikille osapuolille. Varhaiskasvatuksen aloituksessa siirtymän merkitys korostuu ennen kaikkea uutuusarvonsa vuoksi. Lasten lisäksi myös vanhemmat ja kasvattavat ovat joskus ensimmäistä kertaa siirtymien äärellä ja toisaalta kasvattajien näkökulmasta jokainen siirtymä on jollain tapaa uusi alku uuden lapsiryhmän kanssa. Uutuus tuo muokanaan paljon muutoksia perheiden ja päiväkodin arkeen.  Muutoksilla onkin keskeinen yhteys siihen, millaisia jatkuvuuksia ja epäjatkuvuuksia siirtymät rakentavat lasten varhaiskasvatuspoluille. Usein jatkuvuuksien on nähty tukevan lapsen osallistumista uudenlaiseen arkeen, kun taas epäjatkuvuuksien altistavan erilaisille haasteille. Avainasemassa onkin siirtymien systemaattinen suunnittelu ja pedagoginen toteuttaminen, jolloin erityisesti kasvattajat sekä vanhemmat pystyvät odottamattomissakin siirtymissä luomaan eheän jatkumon lapsen opinpolulle.

Vastaavasti on myös tärkeää huomata, kuinka lapsille, vanhemmille ja kasvattajille kertyy erilaisia kokemuksia ja käsityksiä siirtymistä varhaiskasvatuksen aikana. Tällöin siirtymien merkitys ja tärkeys on tapahtumien lisäksi ja niiden kautta rakentuvissa yksilöiden kokemuksissa, käsityksissä ja tulkinnoissa. Nämä kaksi näkökulmaa, uuden edessä oleminen (fyysisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti) sekä yksilötason kokemukset ja tulkinnat, tuovat siirtymät ja niiden merkityksen näkyviksi varhaiskasvatuksen arjen tasolla. Miten uudet tilanteet, kulttuuriset käytännöt ja sosiaaliset suhteet rakentuvat, liittyvät keskeisesti siihen, millaisia tulkintoja ja kokemuksia yksilöille rakentuu siirtymistä.

Vaikka meillä onkin vielä vähän tietoa varhaiskasvatuksen aikaisten siirtymien merkityksestä ja tärkeydestä, tulkintamme mukaan siirtymien tärkeys liittyy niiden keskeiseen yhteyteen:

         💛lasten hyvinvointiin ja kasvuun
         💛lasten oppimiseen ja myöhempään akateemiseen menestymiseen
         💛 yhteisöön sopeutumiseen / yhteisö sopeutuu lapseen
         💛 ryhmäjäsenyyden luomiseen ryhmän yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen

         💛suhteiden luomiseen (erityisesti kaverisuhteet, mutta myös kasvattajan ja lapsen välisiin)

         💛yhteistyön rakentumiseen ja luonteeseen eri toimijoiden välillä (lapsi, huoltajat, kasvattajat)

Olemme tässä blogipostauksessa tehneet lyhyen koonnin siitä, mihin siirtymät ovat yhteydessä ja miksi ne ovat merkityksellisiä siirtymäprosessissa. Jokainen meistä siirtymien kanssa työskentelevä voi tuoda työyhteisöönsä pohdittavaksi seuraavanlaisia kysymyksiä, jotka voivat viedä siirtymien suunnittelua ja toteutusta entistäkin pedagogisempaan suuntaan:

                        👉 Miten meidän tiimimme/talomme ymmärtää siirtymien merkityksellisyyden lapsille, työyhteisölle ja perheille?

                        👉 Miten suunnittelemme tiimissämme/yksikössämme siirtymiä (odotettuja, äkillisiä)

                        👉 Millaisia arjen käytäntöjä meillä on talossa/lapsiryhmässä käytössä siirtymien toteuttamisessa?

Jos haluat jakaa kanssamme tietoa varhaiskasvatuksen aikaisista siirtymistä, jaa tätä blogitekstiä eteenpäin myös muihin mediakanaviin. Meidät löytää myös instagramista nimimerkillä varhaiskasvatuspolut. Otamme mielellämme myös vastaan ehdotuksia postausaiheista. 

Rentouttavaa sunnutaita toivottaen,

Jasemin ja Tracelaiset 💚

Lähteet:
Ahtola, A. 2012. Proactive and preventive student activities in Finnish preschool and elementary school. Handling of transition to formal schooling and national anti-bullying program as examples. Väitöskirja. Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos: Turun yliopisto.
EARLY YEARS TRANSITIONS Supporting Children and Families at Risk ofExperiencing Vulnerability: Rapid LiteratureReview (2017)
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Salmela-Aro, K., Kiuru, N. & Nurmi, J-E. 2008. The role of educational track in adolescents’ school burnout: A longitudinal study. British Journal of Educational Psychology, 78, 663–689.
Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. 2013. Horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät päiväkodin ja koulun rajapinnalla. Teoksessa K. Karila, L. Lipponen & K. Pyhältö (toim.) Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla. Raportit ja selvitykset 2013:7. Opetushallitus. ISBN 978-952-13-5698-8 (pdf). 6–16.
Starting Strong. Key OECD Indicators on Early Childhood Education and Care (2017)
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018)