Mitä ottaa huomioon päiväkodin aloituksessa? Vinkkejä perheille sekä kasvattajille

PÄIVÄKODIN ALOITUS: UUDEN EDESSÄ

Päiväkodin aloitus on lapsen ja toisinaan myös perheen ensimmäinen kosketus formaaliin kasvuympäristöön. Tällöin lapsi saapuu instituutioon, jonka toiminta perustuu opetussuunnitelman mukaisesti kasvun, hoivan ja oppimisen kokonaisuuden lisäksi yleisesti erilaisiin lakisäädöksiin sekä toisaalta myös päiväkotikohtaiseen toimintakulttuuriin. Varhaiskasvatuksen ja kodin toimintaympäristöt voivatkin usein erota merkittävällä tavalla toisistaan. Lapsi onkin tärkeää nähdä päiväkodissa uuden edessä olevana yksilönä, joka sukeltaa ensimmäisinä päivinään mahdollisesti uuteen: 

• päivärytmiin 
• mikrosiirtymiin (päivänaikaiset useat siirtymät ruokailuun, vessaan, ulkoiluun, nukkumaan) 
• toimintatapoihin, sääntöihin, rutiinit, odotuksiin 
• suhteisiin (vertaiset, kasvattajat, päiväkodin muu henkilökunta) 
• lapsiryhmään (oma, mutta myös päiväkodin muut lapsiryhmät) 
• fyysiseen ja materiaaliseen ympäristöön (talo, lapsiryhmätilat, piha-alue, esineet ja välineet) 

Lapsen varhaiskasvatuspolku päiväkodin toimintaympäristössä voi sijoittua eri ikävuosiin. Tällöin aloitus on osa alle kolmevuotiaiden elämää, mutta yhtälailla aloitus voi sijoittua 3-5-ikävuoden väliin tai viimeistään lapsen siirtyessä esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen aloitus on yhteydessä moneen tekijään, joista keskeisimmät liittyvät perheen kokonaistilanteiseen, kuten mm. työmarkkina-asemaan ja sitä kautta myös työmahdollisuuksien vastaanottamiseen. Saapuessaan ensimmäistä kertaa päiväkodin porteille lapsella ei välttämättä ole minkäänlaista kokemusta kodin ulkopuolella tapahtuvasta hoivasta. Tällöin lapsella tapahtuu monia merkittäviä muutoksia esimerkiksi omassa asemassaan ja roolissaan, jotka vaihtelevat kodin ja varhaiskasvatusinstituution välillä. Toisilla lapsilla voi puolestaan olla nuoresta iästäänkin huolimatta kokemuksia osallistumisesta perhepäivähoitoon tai kerhotoimintaan ennen saapumistaan varsinaisen päiväkodin toimintaympäristöön.  

Varhaiskasvatuksen aloituksessa onkin tärkeää huomioida aloittavien lasten ikä ja osittain iän mukana tulevat tarpeet muiden yksilöllisten tarpeiden lisäksi. Päiväkodin pienimmät aloittajat saattavatkin tarvita esimerkiksi enemmän aikuisten läsnäoloa ja syliä ikävän ja surun tunteiden keskellä, kun taas isommat lapset saattavat tarvita enenevissä määrin vertaisten hyväksyntää ja vertaissuhteista saatavaa tukea. Onkin selvää, että varhaiskasvatuspolut rakentuvat yksilöllisesti sekä hyvin erilaisista lähtökohdista. Hankkeessamme varhaiskasvatuksen aloitusta on tutkittu alle kolmevuotiaiden lasten toimintaa havainnoimalla. Näin ollen meillä on vähemmän tietoa vanhemmista päiväkodin aloittajista. Tämän vuoksi keskitymme myös tässä tekstissä taaperoikäisten päiväkodin aloitukseen.  

Varhaiskasvatuksen aloitus koskettaa lapsen lisäksi koko perhettä 

Kuten ylläoleva luettelo osoittaa, päiväkodin aloitus tuottaa lapselle ja perheille monenlaisia muutoksia sekä arjen yhteensovittamista päiväkodin ja kodin välillä. Tämän vuoksi siirtymiä on tärkeää suunnitella ja toteuttaa pedagogisesti. Siirtymässä on lapsen näkökulmasta kyse ennen kaikkea yksilön ja toimintaympäristön välisestä suhteesta ja vastavuoroisesta kohtaamisesta, jossa myös lapsen asema muuttuu yhdeksi lapsiryhmän jäsenistä (eng. pupil). Uudet toimintatavat, ympäristöt ja suhteet voivat parhaimmillaan mahdollistaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen yhteistyössä perheiden kanssa. Samalla on kuitenkin myös huomattu, että yllä esitetyt tekijät voivat myös kuormittaa lasta sekä perheitä ja näin myös haastaa siirtymiä sekä tuottaa siirtymiin epäjatkuvuutta. Pienet lapset ovat usein jo nuoren ikänsä ja kehitystasonsa puolesta herkässä tilanteessa siirtymäprosessissa. Tämän vuoksi siirtymien suunnitelmallisuus päiväkodin aloituksessa on erityisen tärkeää. Aineistomme sekä aiemman tutkimuksen perusteella päiväkodin aloitukseen liitetään seuraavanlaisia kuormitavia tekijöitä: 

• perheen ja päiväkodin aikataulujen yhteensovitus 
• muutokset rutiineissa ja arjen aikatauluissa 
• huoltajien epävarmuus varhaiskasvatuksen sisällöstä 
• "miten lapsi pärjää" ajatukset lapsen huoltajilla 
• huoltajien voimvarat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 
• päiväkotipaikan sijainti 
• huoltajien yllättävät työtarjoukset 

Päiväkodin aloitus on kuormittavien tekijöistä huolimatta useimmiten koettu myönteiseksi vaiheeksi lapsen sekä perheen elämässä, sillä: 

• Varhaiskasvatus tarjoaa tukea lapselle sekä perheelle  
• Varhaiskasvatus voi tarjota lisää tietoa ja tekee yhteistyötä muista lapsiperhepalveluista 
• Työelämän joustaminen voi parhaimmillaan tukea päiväkodin aloitusta mahdollistamalla hitaan laskun arkeen 
• polun aloitus ja onnistunut arki päiväkodissa tukevat myös tulevia siirtymiä päiväkotien, ryhmien sekä myöhemmin myös esiopetuksen ja koulun välillä. 

Keskeistä sekä kuormittavissa että myönteisissä tekijöissä päiväkodin aloituksessa on perheiden ja päiväkodin kohtaaminen ja siitä syntyvä luottamussuhde (Rutanen & Laaksonen 2020; White ym. 2020). Luottamuksellinen suhde huoltajien ja kasvattajien välinen rakentaa luottamusta ammattilaisiin sekä varhaiskasvatukseen instituutiona. Tämä luottamussuhde lisää huoltajien myönteisiä käsityksiä siitä, että lapsen tarpeet otetaan huomioon päiväkodissa sekä toisaalta myös lapsen omaan "pärjäämiseen" päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen aloituksessa sekä siirtymissä yleensä on keskeistä kuitenkin ymmärtää, että lapsen “pärjäämisen” ja sopeutumisen sijaan kyse on siitä, miten päiväkoti ottaa jokaisen lapsen vastaan sekä vastaa kunkin lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin. 

Voit pohtia huoltajana seuraavia asioita päiväkodin aloitukseen liittyen: 

• Ovatko lapsiryhmän kasvattajat tietoisia lapsesi ruokailuun, syömiseen, vessassa käymiseen, pukeutumiseen, mutta myös vuorovaikutukseen sekä erityisiin tarpeisiin liittyvistä asioista (esim. rutiinit, toimintatavat)? 
• Onko työpaikallasi mahdollista joustaa päiväkodin aloituksessa esimerkiksi niin, että lapsi on aluksi lyhyempiä päiviä päiväkodissa? 
• Onko sinun/teidän mahdollista viettää yhteistä aikaa ensimmäisinä päivinä päiväkodilla ja olla mukana päiväkodin arjessa? 
• millainen päiväkoti lapsellenne ja perheellenne parhain (suuri vai pienempi yksikkö, perhepäivähoito vai päiväkoti)? 
• Voiko aloitusta tukea kokoamalla esimerkiksi kuvia kodista ja tutuista ihmisistä tai vastaavasti päiväkodista, joita lapsi voi katsoa ja käydä keskusteluita aikuisen kanssa esimerkiksi koti-ikävän yllättäessä? 

On tärkeää huomata, ettei yllä oleva luettelo tarkoita sitä, että kaikkien lasten aloitus vaatisi esimerkiksi pidempää ja pehmeämpää laskua varhaiskasvatuksen arkeen. Kyse on ennen kaikkea siitä, että näitä teemoja on tärkeää pohtia oman perheen ja erityisesti oman lapsen näkökulmasta: mitä minun lapseni ja hänen päiväkodin aloituksessa on hyvä ottaa huomioon?

Voit pohtia kasvattajana seuraavia asioita, kun mietit päiväkodin aloitusta omassa yksikössäsi: 

• Pidetäänkö teillä aloituskeskustelu ja kuinka missä vaiheessa ennen aloitusta? 
• Onko teillä käytössä dokumentteja tai muita työkaluja, joilla voi saada kattavasti tärkeää tietoa lapsesta? 
• Millaisia tutustumiskäyntejä yksikössänne on mahdollista toteuttaa lyhyessäkin aikataulussa? 
• Onko kasvattajan mahdollista käydä perheen kotona tutustumassa ennen päiväkodin aloitusta? 
• Miten ja kuinka selkeästi esittelette päiväkodin käytäntöjä ja odotuksia perheen toimintaan liittyen? 
• Pystyykö päiväkoti joustamaan ja ehdottamaan uusille tulokkaille sellaista ajankohtaa aloitukselle, ettei kovin moni lapsi aloita päiväkotia samaan aikaan? 
• Millaisia käytäntöjä teillä suhteessa lasten hoitoaikoihin: onko ryhmästä tuttu aikuinen paikalla myös lapsen kotiinlähtöhetkellä? 

Voit jakaa kommentteja, muistoja sekä kokemuksia varhaiskasvatuksen aloituksesta myös kommenttiosioon ja jatkaa keskustelu kanssamme;

💛 Jasemin & Yaiza

Lähteet:

Lucas Revilla, Y. L., Rutanen, N., Harju, K., Sevon, E., & Raittila, R. (2022). Relational approach to infant-teacher lap interactions during the transition from home to early childhood education and care. Journal of Early Childhood Education Research 11(1), 253-271.

Mei Seung Lam & Andrew Pollard. (2006). A conceptual framework for understanding children as agents in the transition from home to

kindergarten, Early Years, 26:2, 123-141, DOI: 10.1080/09575140600759906

Rintakorpi, K. Lipponen, L & Reunamo, J. (2014). Documenting with parents and toddlers: a Finnish case study, Early Years: An International Research Journal 34(2), 188–197. DOI:10.1080/09575146.2014.903233

Rutanen, N. & Laaksonen, K. (2020). Äitien luottamuksen rakentuminen kasvattajiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Journal of Early Childhood Education Research 9(2), 349–372.

White, J., Rutanen, N., Marwick, H. Amorim, K., Karagiannidou, E. & L.K.M. Herold.(2020). Expectations and emotions concerning infant transitions to ECEC: International dialogues with parents and teachers. European Early Childhood Education Research Journal 28(3), 363-374, DOI: 10.1080/1350293X.2020.1755495