Vieraskynä: Pehmeä aloitus osana päiväkodin aloitusta

päiväys:

Pehmeästi päiväkotiin - varhaiskasvatuksen maisterivaiheen opiskelijan pohdintoja päiväkodin aloituksesta

Tämän blogitekstin on suunnitellut ja kirjoittanut Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden maisterivaihetta opiskeleva Salla Myllylä. Teen Trace In ECEC -hankkeessa opintoihini kuuluvaa harjoittelua, jonka tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta. Harjoittelun aikana tulen kirjoittamaan kaksi blogitekstiä varhaiskasvatuksen aloituksesta. Valitsin tuleviin blogikirjoituksiin siirtymän kodista päiväkotiin aihealueen vierauden vuoksi. Keskustelimme ajoittain yhdessä hankkeen tutkijoiden sekä muiden harjoittelijoiden kanssa, että varhaiskasvatuksen aikaisista siirtymistä puhutaan vielä vähän. Tämä tekee siirtymistä erityisen tärkeän ja kiinnostavan teeman, josta olen lähtenyt hakemaan tietoa yhteistyössä hankkeen tutkijoiden kanssa. 

Tämän blogikirjoituksen aiheena on varhaiskasvatukseen siirtyminen ja miten pehmeää aloitusta voidaan rakentaa päiväkodissa. Kirjoituksessa pohditaan, mitä pehmeä aloitus on, miksi pehmeä aloitus on tärkeä ja miten pehmeä aloitus muodostuu. Näkökulmani tässä tekstissä liittyy siihen, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta voi olla luomassa pehmeää aloitusta lapselle, joka on siirtymässä ensimmäistä kertaa varhaiskasvatukseen. 


Mitä on pehmeä aloitus?

Varhaiskasvatuksen aloitus on lapselle ensimmäinen merkittävä koulutuksellinen siirtymä kodin tutusta ympäristöstä yhteiskunnan järjestämän hoivan ja opetuksen kentälle (Petäjäniemi & Pokki 2010, Rutanen & Karila 2013). Pehmeä aloitus tai lasku on tuttu käsite arkikielestä, jota käytetään usein kuvaamaan “takaisinpaluuta” tietyn ajanjakson jälkeen esimerkiksi tuttuun paikkaan, kuten lomaltapaluuta arjen askareisiin. Tällöin lomalta palaavat haaveilevat pehmeästä laskusta, jossa arjen askareisiin palataan rauhallisesti askel kerrallaan. Vastaavasti myös päiväkodin aloituksessa haaveillaan ja pyritään pehmeään laskuun, jossa päiväkoti ja lapsi kohtaavat joustavasti. Tässä tekstissä pehmeän alun joustavuudessa ymmärretään olevan kyse sensitiivisestä otteesta kohdata lapsi yksilöllisesti uudessa tilanteessa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022).  


Joustavaa, pehmeää aloitusta on tukemassa lapsen mahdollisuus tutustua päiväkodin toimintatapoihin sekä oppimisympäristöön huomioimalla samanaikaisesti lapsen yksilölliset tarpeet (ks. Kaskela & Kekkonen, 2006). Ajallisesti tätä vaihetta on yleisesti vaikeaa määritellä ja voidaankin ajatella, että jokaisen lapsen kohdalla kyse on yksilöllisestä prosessista. Tiivis, luottamuksellinen yhteistyö perheen ja päiväkodin välillä on mielletty pehmeän aloituksen ydinkysymyksenä. (Korhonen, 2019.) Avoin keskusteluilmapiiri tukee perheen ja päiväkodin välistä tiedon jakamista lapsen tarpeista ja mielenkiinnonkohteista (Toivonen, 2017). Niiden tunnistaminen on keskeinen osa lapsen yksilöllistä kohtaamista ja yksilöllisyyteen vastaamista uudessa tilanteessa. Perheen kanssa onkin hyvä keskustella myös lapsen luonteenpiirteistä sekä temperamentista. Ymmärtämällä lapsen psykologisia sekä neurobiologisia erityispiirteitä henkilökunta osaa vastata lapsen tarpeisiin myös haastavissa tilanteissa varhaiskasvatuksen aloituksessa (Bernard ym. 2015). 


Perheen ja päiväkodin välinen yhteistyö lapsen pehmeässä aloituksessa 

Päiväkodin aloitus koskettaa lähes kaikkia Suomessa asuvia perheitä jossakin elämänvaiheessa. Usein päiväkodin aloitus liittyy muutoksiin, jotka koskevat esimerkiksi vanhempien työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Päiväkotipaikkaa hakiessa on hyvä muistaa, että kunnissa on eri järjestelmiä, jonka kautta hoitopaikkoja haetaan. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungissa, kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa haetaan sähköisellä hakemuksella kaupungin sivujen kautta. Varhaiskasvatuspaikkaa voi myös hakea kirjallisesti, jos perheellä ei ole suomalaisia henkilöturvatunnuksia (Helsinki.fi, 2.5.2022). Lasten hoidontarpeen ja oppimisvelvollisuuden alkaessa vanhemmat ottavat yhteyttä päiväkotiin, sopivat hoitosopimukset ja tekevät lopullisen päätöksen päiväkotipaikasta sekä hoitoajasta. 


Huoltajilla on iso rooli lapsen siirtymässä kodista varhaiskasvatukseen, sillä heillä on usein eniten kokemusta ja tietoa lapsensa kasvusta ja kehityksestä (Sodiah & Habel 2020).  Perheillä on toisin sanoen asiantuntijuutta omasta lapsestaan, jota on tärkeä jakaa päiväkodin aloituksessa vähintään oman lapsen lapsiryhmän aikuisille. Vanhemmat voivat myös itse osallistua konkreettisesti lapsen joustavan päiväkodin aloituksen rakentamiseen muun muassa: 

  • Käymällä tutustumassa esimerkiksi päiväkodin pihaan aukioloaikojen ulkopuolella 
  • Työn tai opiskelun tarjoamissa puitteissa olla mukana lapsen ensimmäisissä päivissä esim. Lyhyempinä jaksoina muutaman tunnin kerralla 
  • Käymällä ikätasoisia keskusteluita esimerkiksi lastenkirjallisuuden avulla päiväkodin aloittamisesta jo ennen varsinaista siirtymää 

Haluan korostaa, ettei kukaan voi tietää etukäteen, miten lapsi kokee siirtymän päiväkotiin. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että perhe sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset arvioivat aloituksen aikana lapsen toimintaa uudessa ympäristössä sekä myös siitä syntyviä heijastuksia kodin ympäristöön. Tämä arviointi edellyttää vastavuoroista vuorovaikutusta ja luottamussuhteen rakentumista henkilöstön ja päiväkodin välillä. 

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä osana lapsen pehmeää aloitusta 

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tehtäväksi muodostuu lapsen ja perheen vastaanottaminen päiväkotiin. Hyvässä kohtaamisessa varhaiskasvatuksen henkilökunta on mahdollistanut avoimen ja turvallisen keskustelun, jossa vuorovaikutus on molemmin puolin kunnioittavaa (Kaskela & Kekkonen, 2006). Tällöin sekä lapselle että vanhemmalle tulee tulla tunne siitä, että heitä kuunnellaan. Varhaiskasvatuksen aloituksen on myös todettu olevan tärkeää tutustua etukäteen ennen konkreettista siirtymistä päiväkotiin. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten luottamussuhteen sekä yhteistyön rakentuminen alkaakin näistä ensi hetkistä jo tutustumiskäynnin aikana (Toivonen, 2017). 

Yhteistyön merkitys varhaiskasvatuksen ja vanhempien välillä 

Niin vanhempien kuin päiväkodin henkilökunnan näkökulmasta avoin keskustelu ja vuorovaikutus ovat suuri osa lapsen siirtymistä kodista varhaiskasvatukseen (Korhonen 2019). Vanhemmat täyttävät usein jo ennen varhaiskasvatuksen aloitusta esitietolomakkeen, jossa on kysymyksiä lapsen tarpeista, taidoista ja tavoista. Nämä tiedot tukevat vanhempien ja kasvattajien välistä yhteistyötä, mutta myös päiväkodin arjen sujuvampaa rakentumista lapsen tarpeiden ympärillä (Helenius & Lummelahti 2017; Sodiah & Habel, 2020; Toivonen, 2017). Myös varhaiskasvatuslaki (§20) sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) korostavat jokaisen perheen tuntemista sekä lapseen henkilökohtaisesti tutustumista. Edellytykset laadukkaaseen yhteistyöhön kasvavat, kun varhaiskasvatuksen työntekijät ottavat huomioon perheiden moninaiset lähtökohdat sekä niiden mukana tulevat tarpeet ja voimavarat. 

Lopuksi 

Pehmeä lasku tai toisin sanoen joustava siirtyminen on todettu olevan varhaiskasvatuksessa tärkeä prosessi sujuvan päiväkodin aloituksen näkökulmasta. Pehmeää laskua voidaan edistää ja tukea erityisesti:  

  • Monipuolisella yhteistyöllä erilaisten perheiden kanssa  
  • Luottamussuhteen tietoisella rakentamisella 
  • Siirtymän suunnittelulla ja arvioinnilla yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa 

Tämän tekstin tavoitteena oli tuoda esille, mitä pehmeään laskuun kuuluu ja miten kasvattajat voivat mahdollistaa sen muodotumisen. Seuraavassa blogitekstissä käsittelen varhaiskasvatuksen aloitusta tunteiden näkökulmasta, sillä päiväkodin aloittaminen pitää sisällään monia tunteita, niin lapsen kuin vanhemmankin silmissä.


Lähteet: 

  1. Bernand, K. Peloso, E., Laurenceau, J-P., Zhang, Z. & Dozier, M. (2015). Examining Change in Cortisol Patterns During the 10-Week Transition to a New Child-Care Setting. Child Development, March/April 2015, Volume 86, Number 2, Pages 456–471 
  2. Corsaro, W.A & Molinari, L. (2000). Priming events and Italian children’s transition from preschool to elementary school: representations and action. Social Psychology Quaterly, 63(1), 16–33. 
  3. Sodiah & Habel. (2020). Management of Parents’ Role in Children of the Early Childhood Education of Al-Palah Batang Asai Jambi. Innovatio. Journal of Religious-Innovation Studies. P.67-80. https://doi.org/10.30631/innovatio.v20i1.105. 
  4. Degotardi, S., & Pearson, E. (2014). The relationship worlds of infants and toddlers:multiple perspectives from early years theory and practice. Open University Press 
  5. Kaskela, M. & Kekkonen, M. (2006). Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Stakes. 
  6. Holkeri-Rinkinen, L. (2009). Aikuinen ja lapsi vuorovaikutusta rakentamassa – diskurssianalyyttinen tutkimus päiväkodin arjesta. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 
  7. Karila, K., Lipponen, L. & Pyhältö, K. (2013). Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla. Opetushallitus. 
  8. Korhonen, H. M. (2019). Nursery school begins. Welcome! Guide for the parents of children entering early childhood and education.  Suomen vanhempainliitto. 
  9. Soini, Pyhältö & Pietarinen. (2013). Horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät päiväkodin ja koulun rajapinnalla. Teoksessa: K. Karila, L. Lipponen & K. Pyhältö (toim.) Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksenrajapinnoilla. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2013:17 
  10. Toivonen, S. (2017). Opas kasvattajille alle 3-v. lasten varhaiskasvatuksen aloitukseen. https://invisibletoddlerhood.wordpress.com/2017/12/14/opas-kasvattajille-varhaiskasvatuksen-aloitukseen-paivakodissa-pph/. 
  11. Petäjäniemi, T. & Pokki, S. (2010). Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa. Helsinki: Sosiaali‐ ja terveysministeriö ja Opetusministeriö. 
  12. Lucas Revilla, Y., Rutanen, N., Harju, K., Sevon, E., & Raittila, R. (2022). Relational approach to infant-teacher lap interactions during the transition from home to early childhood education and care. Journal of Early Childhood Education Research, 11(1), 253-271. https://journal.fi/jecer/article/view/114018. 
  13. Laaksonen, K. & Ylikoski, J. (2017). Opas vanhemmille alle 3-v. Lapsen varhaiskasvatuksen aloitukseen.https://invisibletoddlerhood.wordpress.com/2017/02/15/opas-vanhemmille-varhaiskasvatuksen-aloitukseen-paivakodissapph/. 
  14. Rutanen, N. & Karila, K. (2013). Institutionaaliset siirtymät alle kolmivuotiaista viskareiden ja eskareiden kautta kouluun. Teoksessa: K. Karila, L. Lipponen & K. Pyhältö (toim.) Päiväkodista peruskouluun. Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksenrajapinnoilla. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2013:17 
  15. Varhaiskasvatuslaki.(13.7.2018/540). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540 
  16. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet 



Kommentit

Lähetä kommentti